Vuosiraportti Maaperä
VR Group on sitoutunut toimimaan niin, ettei sen toiminta aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista.
Tavoitteena on, että vaarallisten aineiden kuljetuksissa tai kemikaaleja käytettäessä ei satu merkittäviä, maaperän pilaantumista aiheuttavia vuotoja. Vaarallisten aineiden kuljetuksissa ei tapahtunut merkittäviä vuotoja vuonna 2014.
Yhdelletoista suurimmalle VAK-ratapihalle (Kouvola, Riihimäki, Sköldvik, Tampere, Kotka/Mussalo, Hamina, Vainikkala, Joensuu, Niirala, Kokkola/Ykspihlaja ja Oulu) tehtiin riskienarvioinnit ja ratapihojen turvallisuusselvitykset hyväksyttiin. Turussa vastaavat toimenpiteet on tehty jo aikaisemmin riskiarvioinnin ja turvallisuusselvityksen pilottivaiheessa.
Onnettomuusharjoituksia pidettiin Joensuussa, Riihimäellä, Turussa ja Sköldvikissä.
Pilaantuneen maaperän kunnostaminen
Konsernilla on pitkä historia ja useita kiinteistöjä, joilla vuosikymmeniä sitten tapahtuneet maaperän pilaantumiset edellyttävät riskien hallintaa. Jo vuosien ajan VR on puhdistanut aikoinaan kaluston kunnossapidon ja tankkauksen yhteydessä pilaantunutta maata.
Vuonna 2014 pilaantuneen maaperän tutkimiseen ja kunnostamiseen käytettiin 1,5 (1,0) miljoonaa euroa. Maaperää puhdistettiin Helsingissä, Porissa, Kokkolassa, Kuopiossa ja Oulussa. Kokkolassa kunnostettiin veturitallin tankkauspaikka. Muissa kohteissa kyse oli alueen rakentamisesta tai käyttötarkoituksen muuttamisesta.
Viranomaisten vaatimia pohjavesiseurantoja tehtiin Hyvinkään konepajalla, Helsingin varikolla, Kaipiaisten kiskohitsaamolla, Kokkolan veturitallilla, Kouvolan varikolla, Mikkelin veturitallilla, Pasilan entisellä konepaja-alueella, Riihimäen varikolla ja Turun varikolla. Hyvinkään konepajalla ja Riihimäen varikolla poistettiin öljyä pohjavedestä pumppaamalla.
Kolme merkittävää vuotoa
Merkittäviä kaluston polttoaine- tai öljyvuotoja oli vuoden aikana kolme kappaletta. Tammikuussa veturi suistui raiteilta Suomussalmen ratapihalla ja aiheutti polttoainevuodon, jonka vuoksi pilaantunutta maa-ainesta jouduttiin poistamaan jopa reilun kahden metrin syvyydeltä.
Maaliskuussa Helsingin varikolla valui vaihtotyöveturista maahan reilut 100 litraa hydrauliikkaöljyä. Alueella vaihdettiin maata ja hulevedet käännettiin kymmeneksi päiväksi jätevesiviemäriin.
Marraskuussa Lappeenrannan tehdasalueella vaunuletka osui veturin kylkeen ja polttoainetankista vuoti vajaat 1000 litraa polttoainetta maahan. Alueella aloitettiin pohjaveden tarkkailu, ja maaperä puhdistetaan tarvittaessa.
Helmikuun lopussa Tampereen varikon läheisessä ojassa havaittiin propanaalia eli propionaldehydiä. Todennäköiseksi lähteeksi paljastui vetureissa käytettävän jäähdytysnesteen joutuminen maaperään ja ojaan. Syynä tähän oli jätevesipumpun rikkoutuminen. Propyleeniglykolipitoisuuksia seurataan sekä jäte- että sadevesiviemäreissä ja propyleeniglykolin talteenottoa veturien huollossa on tehostettu.
Turussa tapahtui joulukuussa typpihappovuoto, jonka vuoksi alue eristettiin satojen metrien matkalta. Vuoto osoittautui kuitenkin hyvin pieneksi eikä aiheuttanut ympäristövahinkoja.
Vastuiden selvittelyä
Seinäjoen Pajuluoman pilaantuneiden sedimenttien osalta vastuiden selvittely on kesken. Alueella on historian aikana ollut monta toimijaa, ja pilaantuminen on tapahtunut vuosikymmeniä sitten. Osittain syynä ovat olleet Valtionrautateiden aikaiset toiminnot ratapihalla. VR Group on kunnostanut omistamansa varikkoalueen maaperää, eikä kyseiseltä alueelta tutkimusten perusteella enää joudu haitta-aineita Pajuluomaan.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskus pyysi kesällä 2014 hallintopakkohakemuksellaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoa määräämään ensisijaisesti VR-Yhtymä Oy:n ja Liikenneviraston sekä toissijaisesti Suomen valtion puhdistamaan pilaantuneet sedimentit yhden kilometrin matkalta. Asian käsittely on kesken.
Tulevaisuudennäkymät
VR Group kehittää toimintaansa edelleen, jotta sen kalustosta aiheutuvia vuotoja ei tapahtuisi.
Maaperän puhdistamista jatketaan maankäytön muutosten ja rakentamisen yhteydessä sekä katselmusten ja tutkimusten perusteella. VR Group omistaa alueita erityisesti kaupunkien keskustoissa. Ne ovat haluttuja kohteita sekä liike- että asuntorakentamiseen. Kaupunkirakenteen muuttuminen ja tiivistyminen lisää tarvetta myös alueiden kunnostamiselle.
